*

Harriet Lonka

Turvallisuutta selonteolla

Puolustusselonteko on herättänyt kovan kuhinan. Sehän kertoo selvin sanoin Suomen sotilaspoliittisen ympäristön näkymistä. Uhkakuvien avaaminen kansankielelle on joidenkin mielestä sodanlietsontaa. Ikävä vain, että näitä uhkakuvia ei ole tarvinnut erikseen keksiä. Ne ovat tarjolla ihan pyytämättä maailmalta meille päin.

Nyt annettiin ensi kertaa erikseen ulko- ja turvallisuuspoliittinen (turpo) ja puolustusselonteko. Näistä kahdesta ensin mainittu, jo viime syksynä julkaistu, ansaitsisi minusta enemmän kritiikkiä. Ulkoministeriön olisi pitänyt kuvata maailmaa kokonaisuutena: taloussuhteita, eri alueiden ja kansallisvaltioiden intressejä, kauppaa ja globaalien yhteisöjen näkymiä. Nyt vaikuttaa siltä, että ulkoasiainhallinnon omanarvontunto riippuu siitä, pystyykö se alleviivaamaan rooliaan turvallisuus- ja puolustuskentän toimijana. Kun kansainväliset riskit alkavat voimistua nimenomaan kaupankäynnin, talousprotektionismin ja YK:n ja EU:n voimistuvina sisäisinä kriiseinä tarvitsisimme jonkun, joka keskittyy tämän monisyisen tilannekuvan kattavaan avaamiseen.

Puolustusselonteko puoltaakin nyt paikkaansa itsenäisenä paperina. Turpo-selonteko taas on identiteettikriisissä.

On ylipäänsä harmillista, että turvallisuuden käsite on pilkottu edelleen ja entistä enemmän osiin: ulkoiseen ja sisäiseen. Nythän myös sisäministeriö on ensi kertaa tehnyt ikioman sisäisen turvallisuuden selontekonsa. Tässä maailmanajassa olisi järkevämpää tehdä yhteinen taustoitus ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden maailman tilasta ja jättää puolustuspoliittiset johtopäätökset kokonaan puolustusministeriön tehtäväksi. Nyt kaikki raapivat jotakin osaa kokonaisuudesta ja yhteinen kuva jää hataraksi.

Turvallisuuden rakentaminen on pitkän tähtäimen puuhaa. Sotilaallista voimaa tarvitaan ulkoisen vihollisen hyökkäystä torjumaan. Yhteiskuntaa pitää kuitenkin rakentaa vahvaksi myös sisältä päin kestämään erilaisia vaikeuksia. Tällaiseen olin toivonut viime vuosina kehitetyn kokonaisturvallisuuden konseptin tähtäävän. Nyt sekin näytetään riepoteltavan hallinnonalojen kahinoissa riekaleiksi kuin Moppe-koiran luu.

On ihan hyvä laskea pilkulleen erilaisten puolustushankintojen kustannuksia ja kertoa tästä ymmärrettävästi myös meille tavallisille tallaajille. Myös kyber-uhkien torjuminen ansaitsee omat laskelmansa. Turvallisuuden pohjaa rakentaa kuitenkin kaikki se, mitä me jokainen arkipäivässä teemme. Vastustammeko epidemioita rokotuksin ja muuten huolehtimalla omasta ja lastemme terveydestä? Pidämmekö taloudesta huolta katsomalla, että omat velat eivät kasva yli maksukyvyn? Huolehdimmeko siitä, että omat sanomiset ja teot eivät kasvata vastakkainasettelua ja epävarmuuden tunnelmaa ympärillämme?

Hornetit eivät loppujen lopuksi pelasta kuin valtiollisen olemassaolon. Elämisen arvoisen elämän valtiossa tekevät nämä muut jutut. Selonteolla tai ilman selontekoa.

 

Kirjoittajan väitöskirja liittyen valtioneuvoston turvallisuusstrategiatyöhön tarkastettiin syksyllä 2016.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"On ihan hyvä laskea pilkulleen erilaisten puolustushankintojen kustannuksia ja kertoa tästä ymmärrettävästi myös meille tavallisille tallaajille."

Koska sotamateriaali on käynyt yhä korkeateknologisemmaksi ja kalliimmaksi, tavallisten tallaajien reaktio kustannuksiin on useinkin 'sus siunakkoon' -tyyliä. Pahimmat populistit alkavat sen jälkeen rinnastaa asejärjestelmien hintoja sosiaalietuuksien ja terveyspalveluiden hinnoiteltuun tarpeeseen ja keräillä tekopyhiä irtopisteitä.

Ymmärrettävästi kertomisen tulisi siksi sisältää myös jotain tietoa siitä, mitä seuraa ellei pahoina päivinä riitä kättä pitempää. Tammenlehväsukupolven poistuessa keskuudestamme kansa on menettämässä kosketustaan siihen, mitä se oikeasti tarkoittaa käytännössä: kauhua, surua, läheisten menetyksiä, massiivista tuhoa rakennuskannalle ja infrastruktuurille, vammautumista ja joukkokuolemaa, pahimmillaan väestön jäämistä miehittäjän armoille. Sodan tullessa saisimme heittää loppuiäksemme hyvästit elintasollemme sellaisena, kuin olemme sitä nykyään tottuneet pitämään itsestään selvästi.

Mikä hintalappu sille olisi annettava toiseen vaakakuppiin? Ne turkasen kalliit monitoimihävittäjät, fregatit ja ohjukset voivat ehkäistä ennalta maahan hyökkäämistä ja turvata rauhan tilan jatkumista. Ne ovat sittenkin pieni hinta verrattuna sotatoimialueeksi joutumiseen.

Käyttäjän HarrietLonka kuva
Harriet Lonka

Totta. Ja kun lisäksi otetaan huomioon, että kriisit voivat edetä mitä moninaisimmilla tavoilla, pitäisi myös yhteiskunnan perusinfraa - siis eri alojen varautumista - vahvistaa kestämään eri tyyppisiä kriisitilanteita. Varautuminen siviilialoilla on edelleen harmillisesti työt, jota monesti aliarvostetaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Toki ovatkin varautuneet erilaisia kriisejä vastaan, mutta eihän niistä kerrota. Pelastuslaitos,poliisi ja armeija tajuavat mitä saattaa tapahtua. Kaikkeen kaaokseen ei kuitenkaan voi varautua.
Juurihan niitä panssarivaunujakin hankittiin.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Voidaan tietysti kysyä, että jos valtiollinen olemassaolo lakkaa tai valtio tuhotaan, vaikuttaako se jotenkin siihen muuhun elämään?

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Neuvostoliiton olemassaolon lakkaaminen suisti miljoonia kurjuuteen, mutta samalla nosti muutamia ennennäkemättömään vaurauteen. Loput eivät huomanneet minkään muuttuvan.

Käyttäjän HarrietLonka kuva
Harriet Lonka

Tätä voidaan myös validisti kysyä :-) Ideana olisi saada turvallisuustyön eri osat tukemaan toisiaan niin, että yhteiskunnallinen varautuminen kaikkinensa paranisi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Miten voit tietää miten on varauduttu, tietenkin katastroofivalmiudesta vastuussa olevat avainhenkilöt ovat keskenään yhteydessä ja laativat parhaan kykyjensä mukaan turvasuunnitelmia pahan päivän varalle. Koordinoivat terveydenhuollon, logistiikan, tiedonkulun ym.
Omalta osaltani olen miettinyt miten selviäisin kerrostalokämpässä pakkasilla jos kaukolämpö katkeaisi. Pihalla on sentään runsaast hyviä koivuhalkoja.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

"Hornetit eivät loppujen lopuksi pelasta kuin valtiollisen olemassa olon." Se on tosi paljon se Harriet Lonka! Ja oikeuttaa hävittäjiemme hankinnat. Ja tietenkin muunkin sotakaluston.

Niin kuin Hannu Mononen toteaa, on täysin turhaa asettaa Hornetien kustannukset vastakkain sosiaalimenojen kanssa. Vaikka leipä olisi kapeaakin on se makeinta syödä oman pöydän ääressä. Ja sen varmistavat mm. juuri Hornetit.

Sota-aseet ovat vihoviimeisiä ylläpidettäviä. Noissa tappovehkeissä ei ole periatteessa mitään järkeä. Mutta, ikävä kyllä näyttää niiden tarve vaan kasvavan Suomenkin kohdalla. Ja syynä on...kyllä te sen tiedätte sanomattakin!

Käyttäjän HarrietLonka kuva
Harriet Lonka

Aivan, siksi haluankin sekä Hornetit että nuo muut jutut.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Kyllä nyt on asevarustelunhenki korkealla europassa.
2% sääntö pistää aseteollisuudelle vauhtia kun europpa aseistautuu.
Trumpin USAlla menee entistä paremmin kun aseostoja ilmoitettiin odotettavan jo kuluvana vuonna.
Ainoastaan Ruotsi tuntuu satsaavan myös aseita käyttävään asevelvollisuuteen.

Toimituksen poiminnat