Harriet Lonka

Politiikan kellotaajuus

On ollut puhetta uudistamisesta. Tavoitteesta tunnutaan olevan samaa mieltä. Ainoastaan toteuttamisen osalta mielipiteet jakaantuvat: pitikö sen olla tehty jo, pitäisikö nyt ryhtyä toimeen, pitäisikö vielä miettiä vai pitäisikö alkaa uudestaan miettiä. Vai pitäisikö vaan lyödä hanskat tiskiin koska kaikki on kuitenkin niin vaikeaa.

Näin kansalaisen näkökulmasta vaikeus on se, että uudistuksista vastuussa ovat poliitikot. Heillä aika jaksottuu hallituskausiin, oletusarvoltaan neljä vuotta. Näistä neljästä vuodesta kaksi olisi käytettävissä oikeasti uusien asioiden alulle saattamiseen. Jälkimmäiset kaksi alkavat jo hyydyttää uudistustahdon vaalien läheisyyteen. Hyvä olisi pystyä suunnittelemaan asioita pidemmälle, mutta siihen ei löydy halua, kun suunnittelutyö voi hyvinkin mennä hukkaan vallanvaihdoksen myötä.

Tällä hallituskaudella on kauhisteltu sitä, että poliittisessa johtamisessa on otettu mallia yrityspuolen ajattelusta. Näin äkkiseltään tämä ei vaikuta kovin huonolta idealta: yrityksessähän on saatava aikaan tuloksia tai muuten toiminta loppuu. Eli uudet asiat on voitava päättää ja laittaa toimeen ennen kuin kassa on tyhjä.

Jostakin on päässyt syntymään illuusio, että näin ei olisi laita valtion asioiden hoidossa. Että olisi aikaa jättää projektit auki, vaille loppupäivämäärää. Tätä malliahan on kokeiltu esimerkiksi SOTE-uudistuksen kanssa viimeiset 10 vuotta.

Kaikesta voi päätellä, että perinteinen jaottelu oikeistoon ja vasemmistoon ei enää kuvaa tämän päivän poliittista kenttää. Puolueet jakautuvat myös sisältä käsin uudistajiin ja hidastelijoihin, tai pikemminkin varmistelijoihin. Varmistellaan mieluummin edellisten vaalien äänestäjien ääniä kuin otetaan riskiä uusien saamisesta. Lisäksi aidosti uudistusmielisten ohelle ovat tulleet näennäis-uudistajat, jotka reagoivat somessa nopeasti asioiden puolesta ja vastaan, mutta eivät ole valmiita aidosti ajattelemaan uudelleen.

Jaottelisinkin poliitikot sisäisen kellotaajuuden mukaan neljään ryhmään: nopeat ja uudistusmieliset, hitaat ja uudistusmieliset, nopeat ja konservatiiviset sekä hitaat ja konservatiiviset.

Nopeat ja uudistusmieliset havaitsevat muutostarpeen ja lähtevät miettimään, miten asia voitaisiin parantaa ja uusi malli ottaa käyttöön mahdollisimman pian. Heitä ei pelota uudistuksen mahdollisesti kohtaama vastustus vaan hyväksi punnitun päämäärän saavuttaminen on tärkein arvo. Hitaat ja uudistusmieliset ovat sinänsä avoimia uudelle ajattelulle, mutta he tyytyvät tukemaan uudistusajattelua sivusta. Heidän kanssaan riskinä on, että jos uudistus joutuu vastatuuleen, he vetäytyvät vähin äänin pois tukijoukoista. Vaikka tavoitetta hengessään kannattaisivatkin.

Nopeat ja konservatiiviset ovat aktiivisia, mutta he tarkastelevat muutosta aina uhkana. He ovat nopeita myös vastoin tosiasiaperusteita ja äänekkäästi torppaamaan uudistusajatuksen. Peräpeilistä näkyy heille sittenkin aina se houkuttelevin tulevaisuus. Hitaat ja konservatiiviset eivät kerta kaikkiaan voi ymmärtää, miksi uudistamisesta vaahdotaan. He eivät perehdy faktoihin millään tasolla ja heille tämä tai mennyt hetki on aina parempi kuin mahdollinen, epäilyttävä muutos.

Olisi mukava antaa esimerkkejä siitä, miten eri puolueiden edustajat tähän nelikenttään asettuvat. Jätän tämän pohdinnan kuitenkin valistuneen lukijan omaksi huviksi!

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Nelikenttä on mielenkiintoinen ajatus ja tarjoaa paremman lähtökohdan kuin tämä jatkuvasti käytetty uudistusmieliset vs muutosvastarintaiset. Uudistuksia ei pidä tehdä vain uudistamisen vuoksi, ja siksi että jotain yleensä vaan tapahtuu. Monessa yrityksessäkin tehdään näennäisiä muutoksia ja mikään ei aidosti muutu paremmaksi. Muutoksen ollessa huono on aika tarkoitushakuista nimetä ihmiset vaan muutosvastarintaisiksi. Muutoksen ajajan tehtävä on perustella muutos niin hyvin, että siihen voi sitoutua ja nähdä paremman tulevaisuuden.

Olen suurimman osan työurastani toiminut tuotekehitystiimien vetäjänä, joiden keskeisenä tehtävänä on ollut tuottaa ja arvioida liiketoimintasuunnitelmia uusille palveluille ja tuotteille. Näissä suunnitelmissa tehdään laskelmat todennäköisestä tulevaisuudesta sekä sitten ns best case- ja worst case -skenaariot. Varaudutaan suunnittelussa siis siihen, että asiat menevätkin todella hyvin tai todella huonosti. Näin voidaan arvioida riskejä ja niiden toteutumisen merkittävyyttä liiketoiminnalle ja yrityksen taloudelle. Jos jotain haluaisin viedä yritysmaailmasta hallituksen ja virkamiesten toimintatapaan, niin tämän. Esimerkiksi liikenneyhtiön esitys perustui yhteen yltiöoptimistiseen laskelmaan, josta näkee heti sen sisältävän vääriä olettamia.

Ei voida poimia yritysmaailmasta vain omiin tarkoitusperiin soveltuvia malleja, sielläkin on kysymys kokonaisuudesta ja pelkkä nopeus ei ratkaise. Muutosvastarintaväittämää ja asenne ratkaisee -henkistä propagandaa on siellä kuultu väsymykseen asti jo parikymmentä vuotta.

Yrityksissäkin pahin riski toteutuu lopulta mikäli ei ota riskejä ollenkaan. Jossain vaiheessa suunnittelun on muututtava tekemiseksi tai ei synny mitään uutta.

Käyttäjän HarrietLonka kuva
Harriet Lonka

Olen erittäin samaa mieltä riskinarvioinnin tarpeellisuudesta. Tietysti on harmi, että tällaisille prosesseille ei näissä neljän vuoden sykleissä isojen muutosten (sote, liikenne, aluehallinto) kyseessä ollessa tunnu jäävän koskaan tarpeeksi aikaa. Vielä harmillisempaa mielestäni on, esimerkiksi liikenneverkkoasiassa, että julkista keskustelua ei pystytä yhteisistä tavoitteista ja tarpeista käymään ennen kuin on jo ikään kuin liian myöhäistä.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Hyvä vastine Nikolta blogistille. Minulla on myös samansuuntaisia kokemuksia työelämästä. Uudistukset uudistusten vuoksi ovat vahingollisia. Esimerkkejä siitä maastamme löytyy vaikka kuinka, mm. posti, sote, ym sekoilut. Edes firmojen nimet, puhelinyhteystiedoista puhumattakaan ei pidä paikkaansa juuri vuotta pitempään.
Postin jakaminen on postin jakamista eikä sen miksikään muutu muutamalla nimeä tai kiertämällä jakokierros toisin päin tai toisella tapaa.
Kokeilkaapa soittaa luettelon yritysnumeroihin. Yllätytte.

Blogisti viitta mitä ilmeisemmin liikenneverkko uudistukseen. En usko että monikaan "vastustaa sitä vastustamisen vuoksi", vaan siksi koska jo heti sen esittelyssä syyllistyttiin räikeään valehteluun sen vaikutuksista, puhuttiin kustannusneutraaliudesta. Valtion budjetille se voi sitä olla, mutta ei suinkaan kuluttajille, meille autoilijoille siis, mehän olemme se "valtio"!
Tämä on tärkeä pointti siinä mielessä että, ministeri voi "pestä kätensä" valehtelusta!

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Miten perustelet, että sote olisi maallemme vahingollinen? Kuinka se voisi olla vahingollinen, kun sitä ei ole toteutettu? Vai pidätkö pelkästään muutoksesta keskustelua ja muutoksen valmistelua vahingollisena?

"Kokeilkaapa soittaa luettelon yritysnumeroihin. Yllätytte."

Minkä luettelon? Väitätkö oikeasti, että joku vielä käyttäisi puhelinluetteloja puhelinnumerojen etsimiseen?

Kommenttisi on perusmuutosvastarinnan esimerkki, tartut yksittäiseen vastaukseen hakien tukea, mutta lopulta vastustat vastustuksen vuoksi. Käytät kaiken kieltäviä termejä, esimerkiksi valehtelemisesta syyttäminen. Keskusteluyhteyden katkaiseminen on varmin tapa saada itsesi ulkoistettua muutoksesta.

Kustannusneutraali tarkoittaa kustannusneutraalia valtion ja kaikkien tiellä liikkujien näkökulmasta: sama määrä kuin tiellä liikkujien rahaa käytetään nyt, on tarkoitus käyttää myös tulevaisuudessa. Yksittäisille autoilijoille asia voi toki olla kovin erilainen. Kustannusneutraliteetin toteutuminenhan itsessään edellyttää, että jos joku maksaa tulevaisuudessa enemmän, jonkun toisen on maksettava vähemmän.

Jotta voimme hahmottaa, miten muutos vaikuttaa, tulee perehtyä laskelmiin tarkemmin. Muutoksesta voi tulla joillekin tienkäyttäjäryhmille kohtuuttoman kallis. Silloin muutosta on muutettava. Ei muutosesitystä tarvitse perua, vaikka siinä olisi puutteita. Esityksen jälkeen kokonaisuus vasta alkaa muotoutua.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Kaunistellun ja muunnellun totuuden esittäminen on valehtelemista! Tekipä sitä ministeri tai kuka tahansa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Nythän on jo moneen kertaan todettu, että autoilijoilta kerätään erilaisina veroina paljon enemmän kuin (maantie)liikenneverkon ylläpitoon käytetään. Silloinhan kyse ei ole lainkaan kustannusneutraalista toimesta vaan verottamisesta, josta satunnainen osuus käytetään sitten autoilijoita palvelevan verkon tarjoamiseen.

Tätä taustaa vasten yhtiöittäminen alkaa näyttämään ihan hyvältä. Yhtiö kerää tulonsa maksuista. Oikea maksuperuste taas on käyttöön perustuva maksu. Siis siihen käyttöön, joka kuluttaa ylläpidettävää verkkoa. Aika hyvä likiarvo sille olisi matka kertaa ajoneuvon paino. Ei polttoaineen kulutus kuluta tieverkkoa. Polttoainettahan kuluu traktorilla pellolla ajettaessa tai maasturilla soratiellä.

Tästä päästään siis helposti siihen, että matkaperusteinen maksu on ihan hyvä tienkäyttömaksu. Polttoaineen verotus taas on energian käyttöön liittyvä maksu, joka voi ihan hyvin perustua polttoaineen käytön haitallisuuteen.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #10

Kustannusneutraaliksi voidaan kutsua myös sitä, että samanverran rahaa kierrätetään, joskin erilaisista lähteistä. Sillä, ylittääkö kulut menot, ei ole kustannusneutraliteetin kannalta tekemistä.

Autoilun aiheuttamat kustannukset eivät ole yksin tieverkon ylläpitämisen kustannuksia. Autoilu aiheuttaa myös sekä suoria että välillisiä terveydenhuoltokustannuksia, rakennuskustannuksia ja monia muita kustannuksia, joita vastaan yhteiskunnalla lienee oikeus kerätä aiheuttamisperiaatteen mukaan rahaa.

Itse pidin Bernerin esityksessä kokonaisvaltaisuudesta, koko liikenteen kirjon uudistamisesta. Polttoaineveron ongelmaksi koituu se, että jatkossa yhä suurempi osa autoista tulee kulkemaan sähköllä, biopolttoaineilla tai vaikka kaasulla. Biopolttoainetta ei voi jatkossa verottaa, kun sitä voisi - ainakin periaatteessa - teknologian kehittyessä valmistaa vaikkapa kotitilalla.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Sen hallintokulut tulevat olemaan huomattavan korkeat! Eli Tuntemattoman sotilaan sanoin, "parahia"suojatyöpaikkoja jaellaan!
Miksi emme tekisi esim. Ranskan mallilla? Tulee liian hyvä ilman raskasta byrokratiaa. Siinä lienee suurin syy.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Minulla on myös samansuuntaisia kokemuksia työelämästä. Uudistukset uudistusten vuoksi ovat vahingollisia.

Minulla myös. Uusi johto haluaa jättää oman kädenjälkensä; joskus muutos on tarpeellinen, mutta ei aina. Mieluummin kuin vahvistinta, suositellaan vaimentimen tai suodattimen käyttöä.
Teesi, antiteesi ja synteesi

Käyttäjän HarrietLonka kuva
Harriet Lonka

Viittasin uudistushankkeisiin yleensä, vaikka tekstin postaamista kirvoitti tietenkin viime päivien ajankohtainen keskustelu. Postista sen verran, että kyllähän ihan tavallisen jakelutoiminnan haasteet jo vaativat ajattelemaan koko toimintaa uudella tavalla. Vrt. esim. HS pääkirjoitus eilen kiinalaisen verkkokaupan tuotteiden kuljettamiseen Postin toimesta.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Muutosvastarinta on jokaisen ihmisen ominaisuus. Turvallisuuden tunne edellyttää jatkuvuutta ja tuntematon puolestaan luo turvattomuutta.

Itse pidän liikenneuudistusesitystä hyvänä. Se oli uskalias ja rohkea esitys siitä, miten liikenne voitaisiin maassamme järjestää. Vastareaktio oli tietenkin odotetun raju. Vastareaktion voimakkuus johtui suurimmalta osin siitä, että esityksessä pyritään muuttamaan kokonaisuus kerralla.

Puoluejohtajia kiinnostaa poliittiset irtopisteet. Ei oppositio eikä hallituskumppanitkaan ole kiinnostuneita esityksen sisällön korjaamisesta, vaan ottaa vastareaktiosta paras mahdollinen hyöty irti. Kuntavaalit ovat ovella.

Niko toi kommentissaan esille best-worst -analyysin. Luultavasti sellainen on tehtykin, tuskin riskejä on jätetty kuvaamatta. Ne vain lienee jätetty esityksessä kertomatta. Esityksen tarkoitus oli kertoa best -skenaario. Niko on siis oikeassa, harvoinhan se toteutuu.

Jos minä jotain omaksuisin yritysmaailmasta, se olisi muutosjohtamisen oppiminen. Muutoksen kohtaaminen ja muutokseen valmistautuminen ja muutosvastarinnan käsitteleminen tulee olla mukana muutossuunnitelman esittelystä lopulliseen toteutukseen. Muutosjohtamiseen kuuluu myös liikkumavara: Muutokseen valmistaudutaan parhaiten niin, että ymmärretään, että lopulta kaikki muuttuu, myös esitetty muutos.

Esittelystä puuttui muutoksen muutostenhallinnan esittely. Yleiskeskustelu aiheesta alkaa esityksen pohjalta. Ministeriöt ja päättäjät ja tietenkin myös kansalaiskeskustelu vaikuttavat muutokseen. Keskeistä olisi saattaa tietoon myös minimitavoitteet.

Käyttäjän HarrietLonka kuva
Harriet Lonka

Tuntuu todella, että Sipilän hallitus on kyllä tuonut pöydälle kysymykset muutosten tarpeesta, mutta unohtanut samalla miettiä muutoksenhallinnan strategian. Toivottavasti tulevaisuudessa tällainen pohdinta tulisi mukaan kuvaan ja sille annettaisiin tilaa kaikkien tasojen keskustelussa.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Kai toteat liikenneviraston ja Liikenneministeriön puolesta että:

"Luultavasti sellainen on tehtykin, tuskin riskejä on jätetty kuvaamatta. Ne vain lienee jätetty esityksessä kertomatta."

Mielestäni on enemmän luultavaa, että liikenneministeriö tällä esityksellä koki voivansa pitää vuonna 2007 valittua raskaan liikenteen kehittämislinjaa vielä yllä samoilla menetelmillä millä se on toiminut todistettavasti vuodesta 2011 .

Eli jätetään tietoisesti vaihtoehdot suunnittelun ulkopuolelle; panostetaan medianäkyvyyteen ja tehtyihin yksipuolisiin tutkimuksiin, ja vahvoihin nimiin ja tahoihin joilla on intressiä viedä esityksiä haluttuun suuntaan (Aho,Lipponen,Lyly EK,metsäteollisuus,SKAL,raideliikenne,rakennusteollisuus,rannikkosatamakaupungit,meriliikenne jne..jne..sekä se osa mediasta mikä on riippuvainen em tahojen mainostamisista)

Näitä yksipuolisia puutteellisia liikenne tutkimuksia on todella kymmeniä, ja tapauksia niin rikkidirektiivistä EU liikennestrategian tavoitteisiin, joilla on voitu pitää EU liikennestrategian toteuttaminen pois esityksistä, päätöksistä ) -listan voi saada hotmail.com osoitteeseeni lähetetystä pyynnöstä-return mailina.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Jatkoa edelliseen:

Eli voitaisiin selkeästi pyytää LVM:mää nimeämään se tutkimus, suunnitelma, analyysi raportti ,asetus ,laki tai budjetti jossa vuoden 2011 jälkeen on otettu huomioon millään lailla EU liikennestrategiassa(2011) mainittu tavoite siirtää maanteiltä raskaan liikenteen volyymeja sisävesiliikenteeseen koko valtakunnan /Järvi Suomi alueella.

En ole itse tietoinen yhdestäkään em tutkimuksista mitä valtion toimesta olisi näin tehty.

Ei vaikka tiedämme, että maantieliikenteen kulumisesta, rakentamisesta ja raskaan liikenteen ylläpidosta johtuvat kulut ovat ainakin 50% kokonaiskuluista , ja erityisesti nyt 6.6.2013 jälkeen tulleita korjausvelka asioita, sillan korjauksia,jnee..jne...asiaan ei ole reagoitu vaikka jopa EU tilintarkastustuomioistuin on asiasta huomauttanut vuonna 2015

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Niinpä niin. Monesti tuntuu aivan kuin taistelisi tuulimyllyjä vastaan. Hyvä, että jaksat. Moni ei jaksaisi.
Ketkä ja miksi ajavat vain tieliikenneverkon hyödyntämistä vaikka vesiliikenne olisi tavarankuljetuksissa tehokkain ja teitä säästävä vaihtoehto. Tieverkon kuluminen puolittuisi jos edes osa rekkakuljetuksista siirtyisi vesille. Ja samalla se korjausvelkakin helpottaisi.
Onko se äänestäjien pelko vai mikä? Raide ja vesitiet olisivat suomessa ideaalinen ja halpa ylläpidettävä teihin verrattuna.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kaikkia tarvitaan. Vesi-, raide- ja tieliikennettä. En osaa sanoa, miten paljon todellisten ylläpitokustannusten osoittaminen käyttäjille siirtäisi raskaita kuljetuksia maanteiltä paremmin siihen soveltuviin liikenneverkkoihin.
Joka tapauksessa olette Hintsasen kanssa oikealla asialla muistuttaessanne siitä, että erilaisiin tilanteisiin tarvitaan erilaiset ratkaisut.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

http://www.inlandnavigation.eu/what-we-do/facts-fi...

Tuolta löytyy perustiedot siitä miksi EU:ssa on Liikennestrategia eritavoitteilla mitä Suomen liikennepoliittinen selonteko

http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/20...

Se tässä on ihmeellisintä että virkamiehet voivat tuottaa ja tilata ulkopuolisilta konsulteilta liikennepoliittiseen selontekoon vedoten vuosikausia puutteellista tietoa päättäjille ,ja yhä edelleen jatkuvalla syötöllä.

Ei mitään vaikutusta vaikka oikeuskansleri (OKV/4/50/2011) tai Euroopan tilintarkastustuomioistuin huomauttaisivat asiasta http://www.eca.europa.eu/fi/Pages/NewsItem.aspx?ni...

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

Tuo ajatus neljästä ryhmästä on mielenkiintoinen. Siihen pitäisi vain lisätä pohdiskelua niistä syistä, joita on todettavissa eri suhtautumisasenteiden aiheuttajiksi.
Itse pitäisin tärkeimpänä syynä vaikeuksia jotka kohtaavat sen hyväksi punnitun tavoitteen pitämistä näkyvillä.
Nykyisin pienempienkin poliittisen päätösten osalta koetaan usein, että ei ole selvyyttä niiden vaikutuksista ja mahdollisuuksista aiottujen päämäärien saavuttamiseen.
Tämä aiheuttaa ymmärrettäviä epäilyjä. Suuriin uudistuksiin liittyy monia pienempiä päätöksiä. Kun useat niistä aiheuttavat vastaavia epäilyjä, on hyvin vaikea saada kannatusta koko uudistushankkeelle.
Siksi voisi olla hyvä tehdä suuria uudistuksia vastaavin periaattein ja käytännöin kuin yritysten suuria projekteja koskevassa projektiohjauksessa. Siinä yksi keskeinen tekijä on pitää huolta siitä, että yksittäiset päätökset liittyvät ymmärrettävästi aiotun päämäärän saavuttamiseen.
Tämä tulee arvioitavaksi jo suunnitteluvaiheessa. Silloin kun pyritään saamaan ilmi kaikki päämärän saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä niitä koskevat päätökset ja niiden edellytykset.
Jos näin olisi tehty liikenneverkkoja koskevan ehdotuksen yhteydessä, olisi saatu aikaisemmassa vaiheessa todettua, että autoveron poistamiselle ei ole hyväksyttäviä edellytyksiä.
Tällöin olisi jo siinä vaiheessa voitu ryhtyä muodostamaan ehdotusta uudenlaiseksi, alkuperäisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Kun ennalta asennoidutaan ja varaudutaan esittämään uudistukseen liittyvien päätösten merkitystä ja edellytyksiä uudistuksen tavoitteen saavuttamisen kannalta, on helpompi vastata uudistusta vastustavien esittämiin epäilyihin.

Käyttäjän HarrietLonka kuva
Harriet Lonka

Samaa mieltä. Enemmän vaihtoehtojen ja vaikutusten punnintaa tarvittaisiin niin suurten uudistusten kuin yksittäisten lakihankkeidenkin valmistelussa. Yrityksellä on uskoakseni helpompaa, kun strategia ohjaa suoraviivaisemmin työtä eikä se ole koko ajan kiistelyn kohteena.

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

Vaihtoehtojen vaikutuksen punnintaan on olemassa vaihtoehtokustannus-periaate. Omaisuuden, yritysten ja yhtiöiden tarkasteluun, on olemassa due diligence-periaate.
Molempien periaatteiden soveltamiseksi on olemassa käytännössä toimivia menetelmiä.
Niitä voidaan käyttää myös poliittisiin tehtäviin liittyvien valintojen yhteydessä. Siinä yhteydessä niiden käyttö lienee nykyään valitettavan vähäistä, sekä käytäntöjen, että periaatteiden osalta.

Käyttäjän HarrietLonka kuva
Harriet Lonka Vastaus kommenttiin #21

Hyviä huomioita. Olisi hienoa, jos tällaiselle arvioinnille löytyisi tilaa myös julkisissa hankkeissa.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Niin vaihtoehtojen ja vaikutusten punninnan lähtökohtana tulisi olla puolueeton tieto ja sovitut sopimukset (mm EU)

Nyt esim. liikennepolitiikassa olemme lähteneet jo vuonna 2012 virallisesti linjalle, mikä hyväksyttiin eduskunnassa oikeuskanslerin raportin mukaan "puutteellisin tiedoin" (OKV/4/50/2011) samoin vuoden 2015 EU tilintarkastustuomioistuimen raporttia ei ole huomioitu vielä mitenkään liikennepoliittisissa tutkimuksissa, analyyseissa ,parlamentaarisissa työryhmissä jne....

http://www.eca.europa.eu/fi/Pages/NewsItem.aspx?ni...

ja esim Bernerin touhut ja epäonnistumiset ovat arvioitava myös tätä taustaa vasten....

miksi ja miten on ministeriön henkilökunta ,virkamiehet, voineet toimia tilata ja tuottaa jo kymmenen vuotta todistettavasti puutteellista informaatiota eduskunnalle ja hallitukselle/ medialle

Eli mielestäni, vaikka poliittinen päätös olisi se että kehitetään vain osaa liikenneväylästöä. Virkamiesten olisi kuitenkin tuotava mielestäni jatkuvasti esiin myös edullisin ja kansainvälisesti sovittu vaihtoehto mukaan suunnitteluun ja vertailuun vaihtoehdoksi. Näin ei ole valitettavasti tapahtunut. Vaan niin omat kuin konsulttien tutkimukset tilataan ja tehdään säännönmukaisesti puutteellisin oletuksin ja lähtökohdin.

Toimituksen poiminnat